Luonto todella kaappaa huomion ja päästää ajatuksen irti kaikesta muusta.
Laihuen rannassa pysähdyttiin retkikahville. (Kuva: Leena Weiste) |
Ruska lammen rannassa oli tänä syksynä erityisen kaunis. (Kuva: Leena Weiste) |
Kiinnostus uusia reittejä kohtaan on osoitus siitä, että vihtijärveläiset arvostavat luontoaan. On ollut hienoa nähdä, miten reiteillä on kulkenut kolmekin sukupolvea peräkanaa. Toivotaan, että polun tallaajia riittää myös tästä eteenpäin! Näin uudet polkuosuudet pysyvät avoinna, ja kulku ohjautuu hiljalleen yksille urille - näin ympäröivä maasto säilyy parhaiten luonnonmukaisena. Mikään ei nollaa kiireistä arkea yhtä hyvin kuin metsäinen retki hyvine eväineen, ilman aikatauluja.
On tullut aika kiittää kaikkia niitä, jotka ovat tähän Pihat ja polut -teemahankkeen talkootyöhön osallistuneet. Monenlaista työtä on riittänyt: kasvillisuuden raivaamista, maalimerkintöjen, hakepolun ja pitkospuiden tekoa, taukopenkkien nikkarointia, viittojen ja opastaulujen asennusta, roudaamista ja talkooeväiden tekoa, reittiesitteen valokuvausta ja taittoa. Viimeisenä silauksena reittien infotaulut saivat vielä talkootyönä tehdyt puiset postilaatikot, joissa oleviin vieraskirjoihin voi kirjata terveisensä ja palautteensa.
Talkootunteja on kertynyt puolen vuoden sisällä pitkälti yli 400. Myös kesäasukkaat ovat antaneet sisukkaan, sitoutuneen panoksensa luontoreiteille. Kiitos kaikille!
Karun maaston vuoksi Henrikinpolulla on paikoin Lapin tuntua. (Kuva: Leena Weiste) |
Kasvun voimaa reitin varrella. |
Makkarat, nokipannukahvit ja pullat nautittiin Rokokallion huipulla. Kymmenen litran nokipannu riitti juuri ja juuri runsaalle joukolle! (Kuva: Eeva Rissanen) |
Monta uutta ideaa
Luonto on inspiraation lähde, ja talkoiden aikana onkin syntynyt monta uutta ajatusta. Jokin reitin varren maisema, kasvi tai tarina ansaitsisi ehkä oman kohdeopasteensa? Kulkija voisi ilahtua useammasta penkistä reitillä, tottumattomampi retkeilijä toivoa lisäviittoja. Hiiskulan kartanon lahjoittamaa haketta riittäisi muillekin polkuosuuksille, kun vain ehtisi kärrätä! Villeimmissä ajatuksissa on maalailtu näkötornia Rokokalliolle ja kuntoportaita muinaisrannan reunamille tai Laihuen eteläpuolelle.
Luonnossa voisi tehdä paljon muutakin. Miltä kuulostaisi metsäjooga, tai metsän antimia hyödyntävä nuotioruokakurssi? Paljasjalkapolku, temppurata, metsäbaari tai -konsertti?
Myös luontokurssille on toivottu jatkoa, ja teemaehdotuksia on jo toivelistalla. Mitä sinä toivoisit?
Talkooporukassa on herännyt henki jatkaa luontoaiheista toimintaa kylällä, ja harkinnan alle on tullut jopa uuden yhdistyksen perustaminen. Kyläyhdistyksen toiminta on nykyisellään hyvin laajaa, kun keskusteluissa pyöritellään mm. osayleiskaavaa ja vesihuollon järjestämistä - isoja kokonaisuuksia siis. Uusi luontoyhdistys voisi ottaa haltuunsa luontopuolen: reittien ylläpidon ja kehittämisen, luontokurssin jatkamisen sekä mahdolliset uudet investoinnit ja ideat. Katsotaan, miten ajatus kehittyy!
Sitä odotellessa nautitaan vielä syksyisistä ulkoilukeleistä ja valon viime rippeistä. Muistakaa heijastimet!
Reittiesite jaettiin kaikkiin kylän postilaatikoihin lokakuussa. Jos missasit jakelun, voit noutaa omasi vielä Syökerin tuvalta. |