Hiiskulan uudessa konttorissa koettiin pieniä ilon hetkiä, kun viime
viikolla pääsimme yhteen hankkeemme päämääristä. Maanomistajasopimus kolmen
luontoreitin perustamista varten allekirjoitettiin kartanon sekä
kyläyhdistyksen välillä.
Päädyimme lopulta sopimukseen vain yhden maanomistajan kanssa,
sillä se tuntui selkeästi hallittavalta vaihtoehdolta yhdistykselle, joka
toimii pääosin vapaaehtoispohjalta. Ja tokihan on myönnettävä, että kylän
hienoimmat luontoalueet ovat tämän kylämme suurimman maanomistajan hallussa.
Hienoa, että Hiiskulan kartano oli valmis yhteistyöhön tässäkin tärkeässä
asiassa.
Kartanon kanssa on tehty hedelmällistä yhteistyötä monesti
aiemminkin. Tuoreimpana on muistissa se, miten kartanon myöntämä koroton laina
tarjosi kyläyhdistykselle mahdollisuuden säilyttää koulutoiminta kylällä
vuodesta 2009 lähtien. Jos palataan ajassa kauas historiaan, huomaamme, että
Hiiskula on itse asiassa mahdollistanut koko koulutoiminnan alkamisen
Vihtijärvellä vuonna 1895.
Vanhemmat kyläläiset muistavat myös, mikä oli kartanon rooli esimerkiksi
hautausmaan perustamisessa 1940-luvulla. Yksi tämän päivän esimerkki hyvästä
yhteistyöstä on myös se, että kyläyhdistys saa pitää kesäkirpputoria Hiiskulan
omistamassa Kylänpään talossa. Ja se, että näin joulun alla kokoonnutaan kylän
yhteiseen puurojuhlaan kartanon tunnelmalliseen Yli-Seppään.
Yhteistyö siis jatkuu nyt uudella tavalla. Vihtijärven luonnossa
ja Hiiskulan mailla on toki retkeilty jokamiehen oikeuksin aina, mutta merkityt
reitit madaltavat entisestään luontoon lähtemisen kynnystä, myös uusille
kyläläisille. Hienoa, että saamme tämän toteuttaa!
Maanomistajalle tehtiin useita reittiehdotuksia kylän eri puolille.
Toteutettavaksi valikoituneet reitit sijaitsevat Laihue-lammen ympäristössä,
Ylimmäisen muinaisrannalla sekä Rokokallion-Munamäen alueella.
Syksyn viimeisellä maastokartoitusretkellä marraskuun alussa oli jo hieman lunta maassa. |
Reittien toteuttamiseen (käytännössä viittoihin, merkintöihin ja
opastauluihin) kyläyhdistys on hakenut investointirahaa Ykkösakseli ry:n Pihat
ja polut -hankkeesta. Joulukuun aikana pitäisi selvitä, saako hankkeemme
rahoituksen. Mikäli päätös on myönteinen, pääsemme toteuttamaan reittejä
maastoon ensi vuonna. Jännää!
ps. Keräämme tietoa reittien varrella olevista kohteista. Mitä
sinä tiedät esimerkiksi Rokokallion laella sijainneesta kolmiomittaustornista?
Minuna jo hiemankin vanhemmat ja Vihtijärvellä koko ikänsä asuneet muistaisivat torniasiat sata kertaa paremmin, mutta kommentoinpa, kun muitakaan kommentteja ei ole ilmestynyt:
VastaaPoistaTornin sijainnin muistin varassa olisi hankalaa, kun puut ovat kasvaneet, Järeästä puusto rakennetun tornin teräksiset tukirakenteet kuitenkin ovat kalliolla vielä nähtävissä, ja varsinainen kolmiomittauspiste punaisella pallolla’ kallioon merkitty.
Torni pystytettiin 60-luvun alussa, ehkä 63-64, muistan lapsena rakennusvaiheen, mutta ajankohtaa en niin mieleeni ollut paiunanut.
Itse en torniin koskaan kiivennyt, sillä pääsyn esti n. 10 metrin korkeudella oleva lukittu lava, jonka ohittamiseen eivät akrobaatintaitoni riittäneet.
Torni oli minulle aina tärkeänä maamerkkinä, näkyi kauas, eikä laajoihin Hiiskulan metsiin eksymistä tarvinnut lapsenkaan pelätä, kun
summittaisen sijainnin saattoi päätellä miltei kaikkialle näkyvän tornin perusteella. Puustokin oli 60-luvulla myös hyvin matalaa, laajojen metsätöiden ja istutusten jäljiltä.
Torni purettiin 70-luvun lopussa, ehkä n. -78, ilmeisesti sen kunto oli heikentynyt riskialttiiksi eikä ehkä enää tarvittu maanmittaustarkoituksiin tekniikoiden kehittyessä. Sääli
Torni ei ollut laatuaan ensimmäinen, samalla paikalla oli ollut ’rautatorni’, sen historiasta en ole selvillä. Mutta isäni (Lustikullan Topi) kertoi, että tornista pystyi selkeällä säällä näkemään Stadionin tornin. Tästä voi päätellä, että ainakin 30-luvun se siis vielä oli pystyssä.
Tästä tornista minulla on kuvakin, tai ainakin Rokokallion vanhaksi tornin kuvassa vakuutettiin olevan. Aika heppoiselta näytti…
Kiitos kun jaoit muistosi! Haluaisitko lähettää mainitsemasi kuvan meille? Meillä on hallussa Maanmittauslaitokselta saatuja kuvia, mutta kaikki lisätieto ja kuvat ovat tietysti tervetulleita. Jos mahdollista, voit lähettää kuvan sähköpostitse heli.einesalo@vihtijarvi.fi.
VastaaPoista