Oman kylän aarteita penkomassa

Toukokuisena iltana suuntasimme pienellä porukalla retkelle Komiharjulle. Minun ja Kaarinan lisäksi mukana oli henkilöitä, jotka olivat kyläkyselyssä ilmoittautuneet talkoolaisiksi luontoreittien maastokartoitukseen. Vedimme hihasta myös muita, joiden tiesimme olevan luonnosta kiinnostuneita.

Retken varsinaisena tarkoituksena oli käydä katsomassa miltä Komin ja Valkealammen välinen maasto näyttää. Kartan mukaan alueelta löytyy melkoinen kivikko, ja monelta aluetta tuntevalta olimmekin jo kuulleet, että kyseessä on erityisen hieno pirunpelto. Ja sitä se todella oli.

Komiharjun kivimuodostelma on todella laaja. 

Lähdimme matkaan Komilammen lounaispuolelta, ja edelleen lammen itärannoilta kohti koillista ja Valkealampea. Mukava, selkeä polku, joka kaartelee metsässä ulottuen paikoin myös Mustalammin maisemiin.

Komi

Valkealammella nautimme maisemasta ja söimme eväitä. Kartalta hahmottelimme, mitä reittiä kulkisimme takaisin lähtöpaikalle. Tarkoitus oli löytää Komiharjun pirunpelto ja kävellä sieltä Komin pohjoisrantaa takaisin. Reittivalinta ei ehkä alkutaipaleen osalta ollut ihan helppo, mutta kivikossa loikkiminen palkitsi taivaltajan. Pienen koukkauksen jälkeen löysimme laajan kivikon, jonka edessä ihmisolento tuntui pieneltä. Vau. Ei ihme, että geologian tutkimuskeskuskin on tähän paikkaan perehtynyt, ja alue on nostettu esiin myös Salpausselkien geopark-hankkeen yhteydessä.

Matka pirunpellolta kohti Komia eteni paikoin hyvin karussa maastossa. Lapin maisemat kävivät mielessä. Siellä täällä risteili kapeita eläinten tallomia polkuja. Loppumatka kuljettiin Komin pohjoispuolen rantapolkua pitkin.

Jälkeen päin mietimme, että kylläpä kannatti lähteä matkaan! Vielä kun löytäisimme helpomman reitin pirunpellolle, jotta mahdollisimman moni voisi sen kokea. Pohdimme, pitäisikö ehkä kuitenkin koukata kivikon pohjoispuolelta. Tänne pitää palata vielä.

Seuraavaksi kaavailemme retkeä aivan kylän eteläosiin. Jos haluat lähteä mukaan, ilmoittaudu Helille! Kartoitukset ovat vapaamuotoisia, rentoja kävelyretkiä kylän eri luontokohteisiin. Jos aihe kiinnostaa, aloita vaikka lukemalla läpi Vihtijärven luontoselvitys. Siellä on listattu eri tavoin arvokkaita tai mielenkiintoisia paikkoja kylän alueelta.

ps. Olethan jo tutustunut viime viikolla jaettuun kylä- ja turvallisuussuunnitelmaan?

Kurssisuunnitelmia ja maastoretkiä

Kevään tuleminen on tänä vuonna ollut tiukassa, mutta nyt aletaan jo olla voiton puolella! Kylä- ja turvallisuussuunnitelma on vihdoin taittovaiheessa. Suunnitelmiin tulevat konkreettisten toimenpiteiden taulukot olivat esillä eri tilaisuuksissa, ja ne ovat olleet nähtävillä myös kylän kotisivuilla kommentointia varten. Kyläkokouksessa 26.4. taulukot hyväksyttiin, mutta muutoin kylä- ja turvallisuussuunnitelmien sisältö ja ulkoasu pidetään vielä yllätyksenä. Suunnitelma kopsahtaa postilaatikoihin yhdessä kylälehti Vihtijärveläisen kanssa touko-kesäkuun vaihteessa.

Kylä- ja turvallisuussuunnitelman valmistumisen myötä yksi hankkeemme etappi on saatu päätökseen. Tämä raivaa kalenterista aiempaa enemmän tilaa muille hankkeen asioille, kuten luontoreittien suunnittelulle ja luontotietopankin perustamiselle.

Toukokuu on ehkä parasta aikaa samoilla luonnossa, kun kartoittaa mukavia reittejä. Maaston muodot näkyvät parhaiten, eikä tarvitse tarpoa lähipääsemättömissä pusikoissa. Tällä viikolla teimme Kaarinan kanssa tutkimusretken Likolammelle, joka sijaitsee jonkin matkaa Rokokalliolta pohjoiseen. Se oli itselleni uusi kohde, mutta Kaarina muisteli käyneensä siellä joskus marjareissulla. Satumaisen kaunis lampi keskellä metsää, viehättävällä tavalla ison harjanteen alla. Heti sinne saavuttua tuli tunne, että pitää liikkua kuiskien. Lintujen laulua, hyönteisten surinaa ja tuulen huminaa. Jostain kuului melkoista kurnutusta, jonka alkuperää selvittelimme. Jossakin lymysi jättikokoinen sammakko, tai sitten mopopoikien pärinät kantautuivat jostain Vihtijärventien varrelta :) Se jäi tällä kertaa arvoitukseksi. Paikkoja tutkiessamme löytyi mukavia polkuja sekä eläinten kulkemia reittejä. Lammen etelärannalla oli mukava tasanne pientä taukoa varten. Tämä voisi olla hyvä kohde liitettäväksi luontotietopankkiin, mutta täytyypä kaivella siitä vielä lisätietoa. Lammen nimen alkuperästä onkin jo tarinaa olemassa.

Likolampi oli varjon puolelta vielä jäässä.

Pohjoisrannalla oli jo keväisen lämmintä.

Päätimme ottaa seuraavalle maastokäynnille mukaan muovipussit roskien keräämistä varten. Tällä reissulla löysimme mm. narunpätkiä, lasinsiruja ja ison liimapurkin pensseleineen. Tällaisia löytöjä ei haluaisi luontoretkellä tehdä.

Luontoretkelle suunnataan myös tulevana lauantaina, kun luontokurssin kausi alkaa. Olemme onnistuneet saamaan oppaaksemme Seppo Parkkisen. Seppo on biologi ja luontotoimittaja. Hän on yksi luontoportti.fi -sivustolle kirjoittavista toimittajista, ja julkaissut myös omia luontoaiheisia kirjoja. Sepon johdolla teemme retken Laihue-lammen maastoihin. Mukaan mahtuu vielä, ilmoittaudu niin tiedämme varata tarpeeksi retkikahvia! Kurkkaa retken ilmoitus ja lisätiedot tästä.

Keväällä ja alkukesällä luontokurssilla on vielä kaksi kokoontumiskertaa. Lauantaina 27.5. on tiedossa maisemanhoidollista asiaa raivaussahakurssin muodossa. Tämä kurssi järjestetään yhteistyössä Avaimet maisemaan -hankkeen kanssa, ja siinä päästään ihan tosihommiin!
Kesäkuisena lauantaina 10.6. suunnataan tutkimaan Rokokallion luolia. Siitä tulee varmasti huippujännää! Oppaana toimii vihtiläinen Antti Huttunen, joka tunnetaan mm. Metsien kätkemä -tv-sarjasta. Antti on vieraillut Rokokallion luolissa useamminkin ja kirjoittanut niistä blogiinsa. Jos haluat fiilistellä luolaretkeä etukäteen, Antin Rokokallio-juttuun voit tutustua Retkipaikka-blogissa.

Suunnitteilla on myös maastokartoitusretki isommalla porukalla toukokuun loppupuolella. Siitä infoa piakkoin; kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan.

Kyläläiset, olkaa yhteydessä! Vinkatkaa hyviä luontokohteita, reitti-ideoita, opastevaihtoehtoja - mitä vain. Keräämme myös tarinoita kylän luonto- ja historiakohteisiin liittyen. Vetäkää vaan rohkeasti hihasta!